• Konepaja
    Toimisto Palvelut – Hitsaus ja levytyö – Koneistus – Pintakäsittely – Kokoonpano Yhteystiedot
  • Verkkotehdas
    Toimisto Prosessi Palvelut ja tuotteet Yhteystiedot
  • Rämö Oy
    Rämön tarina Laatu Toimisto Yhteystiedot
  • Lähetä viesti
settings

Rämön historiikki

Äyräpään aika

Rämön monivaiheinen historia alkaa Äyräpään pitäjästä, jonne Jouko Rämö perusti vuonna 1935 Vuosalmen Korjaus -konepajan. Tuntumaa rautaan hän oli saanut jo nuorena poikana isänsä sepänpajalla. Sepänpaja oli tullut Joukolle, kuten isä-Villellekin, perintönä.

Vuosalmen Korjaus -konepajaan hankittiin tuolloin monipuoliset ja nykyaikaiset koneet Machineryltä Viipurista. Toimintaan tulivat mukaan myös Joukon veljet Kalevi ja Pentti. Vuosalmen Korjaus oli tuohon aikaan ainoa konepaja seudulla, ja työtä tuotiin useista pitäjistä. Konepajan varusteisiin kuuluivat mm. metallisorvi, porakone, hitsauslaitteet ja muita metallin käsittelyssä tarvittavia koneita.

Sodan vuodet

Talvisodan syttymisen myötä Vuosalmen Korjaus -konepajan voimat keskitettiin sodassa tarvittavien välineiden korjaamiseen. Rintamalinjan lähestyessä armeijan taholta suunniteltiin korjausvarikon rakentamista Heinjoelle ja konepajan siirtämistä sinne. Sinne ennätettiin viedä kuitenkin vain yksi sorvi ja muuta pientä tavaraa, kun lähtö evakkoon tuli.

Marraskuussa 1940 Jouko Rämö veljineen sai siirron Lappeenrantaan. Siellä he työskentelivät Backin autokorjaamossa, jossa kunnostettiin armeijan autoja. Seuraavaksi oli muutto Savitaipaleelle ja sieltä loppuvuodesta Kausalaan. Kausalassa Vuosalmen Korjaus -konepajan toiminta käynnistettiin ripeästi uudelleen ja pajaan hankittiin uudet koneet Vuosalmeen ja Heinjoelle jääneiden tilalle.

Jatkosota syttyy

Vuosalmen Korjaus -konepajan toiminta oli saatu Kausalassa hyvään vauhtiin, kunnes juhannusaattona 1941 piti lähteä uuteen sotaan.

1942 Jouko Rämö sai määräyksen siirtyä Viipuriin. Sieltä hänet lomautettiin rakentamaan Vuosalmen Korjaus -konepajaa lähinnä armeijan tarpeisiin. Kun kaikki saatiin valmiiksi, alettiin Vuosalmen pelloille kaivaa tykkejä. Konepajan koneet siirrettiin nyt Noormarkkuun. Siellä Jouko Rämö sodan päätyttyä vuokrasi eräästä autotallista tilat ja ryhtyi valmistamaan huopatehtaan koneita.

Imatralle

Vuonna 1945 Jouko Rämö vuokrasi lapsuudenystävältään ja korjausmieskumppaniltaan Emil Kopralta tilat konepajatoiminnan aloittamiseen Imatran Vuoksenniskalta. Pian Imatralle tulon jälkeen oli selvää, että sinne, Vuoksen yläjuoksulle, vajaa 30 kilometriä Äyräpään Vuosalmesta pohjoiseen, konepaja tulisi jäämään.

Konepajan siirtyminen Vuoksenniskalle merkitsi taas kerran toiminnan aloittamista alusta. Töihin tartuttiin Joukon toimiessa mestarina, Kalevin hitsaajana ja Pentin sorvaajana – aivan kuten ennen sotia Vuosalmessa. Toiminnan laajetessa Jouko osti armeijan vanhan parakin ja pystytti sen nykyiseen Vuoksenniskantien ja Lakasentien risteykseen. Tuohon aikaan yritys työllisti jo 50 henkilöä.

Maine kasvaa

Aluksi konepajan päätuotteita olivat Jouko Rämön kehittämät villankarstauskoneet, pilkekoneet ja kessuleikkuri. Konepaja oli mukana myös sotakorvausten valmistuksessa. Tällöin osallistuttiin ensimmäisen kerran paperikoneen valmistukseen Wärtsilän alihankkijana. Siitä alkoi yhteistyö Wärtsilän kanssa, joka jatkuu edelleen.

Omat laadukkaat tuotteet antoivat yritykselle nimeä ympäri Suomen. Kuten aina, Jouko Rämö mietti jatkuvasti keinoja, joilla työtä voitaisiin yksinkertaistaa, koneita ja laitteita kehittää sekä toimintaa taloudellistaa. Ideoita syntyi runsaasti, mutta perustana säilyi Äyräpään pelloilla omaksuttu talonpoikaisajattelu ja Vuosalmen sepän pajasta saatu käytännön kokemus.

Rämön Konepajaksi

Imatralle muuton jälkeen rekisteriviranomaiset eivät halunneet rekisteröidä yritystä sen entisellä nimellä, sillä Vuosalmi sijaitsi nyt luovutetulla alueella. Niinpä vuonna 1948 yrityksen nimeksi tuli Rämön Konepaja, omistajinaan Jouko ja Kalevi Rämö.

Kun Oy Vuoksenniska Ab:n johto kuuli toimintansa aloittaneesta Rämön konepajasta ja sen konekannasta, he alkoivat ostaa uuden konepajan palveluita. Pula-aikana koneiden kysynnän heiketessä rautatehtaan tilaukset työllistivät konepajan. Tuosta alkoi jakso, jolloin Rämöllä oli varsin vähän omia tuotteita ja pääpaino siirtyi alihankintapuolelle.

Valimotoimintaa

Vuonna 1950 Jouko Rämö osti Oy Vuoksenniska Ab:ltä vanhoja tehdasrakennuksia Sulattimon teollisuusalueelta. Kiinteistökaupat enteilivät toiminnan laajentamista valimolla, joka aloittikin toimintansa heti kun rakennuksen muutostyöt valmistuivat.

Valimotoimintaa harjoitettiin Rämön Konepajassa vuosina 1950–75. Valimo tuotti valuosia konepajan tarpeiden lisäksi myös myyntiin. Tunnetuimpia olivat paineputkien muotokappaleet, joita vesilaitokset käyttivät ympäri Suomen. Valimon erikoisin työ oli neljän tonnin painoisten valumuottien, valannekokillien valaminen Imatran Rautatehtaan tarpeisiin.

Uudet haasteet

Vuonna 1956 konepajan toiminta siirtyi Vuoksenniskalta nykyiseen osoitteeseen Sulattimolle. 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla Suomessa elettiin kiivasta rakentamisen aikaa, ja sen myötä syntyi Rämön Konepajan sisaryritys Imatran Teollisuushuolto. Se toimi vuosina 1958-65 ja työllisti parhaimmillaan 100 asennusmiestä. Tuolloin Rämön Konepajan kokonaishenkilökunta oli suurimmillaan yli 150 henkilöä.

1960-luvulla Rämön konepajassa elettiin uudelleenarvioinnin aikaa. Yrityksen henkilöstö oli paisunut, ja organisaatio muodostui ajan oloon liian raskaaksi. Päädyttiin toiseen äärimmäisyyteen, jossa yrityksen koko toimintaa alkoi johtamaan kaksi henkilöä. Jouko Rämön lisäksi toiseksi vetäjäksi tuli hänen poikansa, teknikoksi valmistunut Lauri Rämö.

Teräsverkkoa

Vuonna 1965 Rämön teollisuusalueella aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen teräsverkkotehdas. Imatran Rautatehtaalla oli samana vuonna valmistunut uusi lankavalssaamo, jonka tuotteet soveltuivat jatkojalostettavaksi rakennusteollisuudelle. Tehtaan johdon taholta ehdotettiin teräsverkkotehtaan perustamista, ja Jouko Rämö tarttui ideaan. Vuonna 1966 Rämön Konepajan sisaryritys Imatran Teräsverkko Oy oli jo täydessä toiminnassa.

Teräsverkkotehtaan käynnistyminen avasi uuden toimintamuodon myös konepajalle. Vuosina 1966–77 konepajan yhteydessä toimi harjoituspaja, jossa ammattikoulusta päässeet pojat saivat jatko-opetusta. Harjoituspajassa jatkojalostettiin verkkotehtaan tuotteita ja sen kautta yritys sai ammattitaitoisia työntekijöitä. Merkittävimpänä omana tuotteena toimivat kuljetus- ja varastohäkit.

Laajentumisen vuodet

Rämön Konepajan toiminta kasvoi 1960-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella alkoi mittavaksi muodostunut yhteistoiminta Valtionrautateiden kanssa. Ensimmäiset vaununosat valmistettiin vuonna 1966 ja kolme vuotta myöhemmin käynnistyi erikoisvaunujen valmistaminen.

Rämö on ollut VR:n kanssa kehittelemässä mm. hakevaunuja, apulannan kuljetusvaunuja, tukkivaunuja, malmivaunuja, talkkivaunuja ja sahatavaran kuljetusvaunuja. Kaikkiaan Rämö on tehnyt VR:lle noin 800 erikoisvaunua. Vuosina 1974–1982 konepaja valmisti VR:lle myös 1200 rautatievaunun runkoa ja saman määrän telejä. Lisäksi on tehty huomattava määrä vaunujen korjauksia ja muutostöitä. VR:n erikoisvaunujen kehittelyssä ja rakentamisessa Rämö on saanut tunnustusta niin VR:n kuin käyttäjienkin taholta.

Uusia tiloja

VR:n vaunutilausten vuoksi paineet tuotantotilojen laajentamiseen lisääntyivät. Vuonna 1973 valmistui ensimmäinen uusi teollisuushalli, johon sijoitettiin levypuoli. Hallia jatkettiin vuonna 1977, jolloin saatiin levypuolelle lisää tilaa sekä uutena osastona pintakäsittely.

Koneistamo sai uudet tilat vuonna 1983, mikä merkitsi samalla raskaskonepuolen tuloa. Viimeisimmät laajentumiset ovat tapahtuneet vuosina 1991 ja 2001. Vuonna 1991 verkkotehtaan tuotantotilat kaksinkertaistettiin ja toiminta laajentui nykyiseen mittaansa.Vuonna 2001 osa vanhasta koneistamosta muutettiin kokoonpanohalliksi, ja osa jäi edelleen koneistamon käyttöön.

Keskisuuri metalliteollisuusyritys

Vuonna 1976 Rämön Konepaja muuttui kommandiittiyhtiöksi ja seuraavana vuonna osakeyhtiöksi. Imatran Teräsverkko Oy fuusioitiin vuonna 1979 Rämö Osakeyhtiöön ja vuonna 1984 yrityksen nimi muutettiin Rämö Oy:ksi.

Rämö Oy:n konepajan suurin asiakas oli noin 20 vuotta VR. Tämän jälkeen suurimmiksi asiakkaiksi tulivat paperikoneen osien tilaaja Valmet Oyj ja venttiiliosien tilaaja Neles Oy.

Jouko Rämön kuoltua vuonna 1989 Rämö Oy:n toimitusjohtajaksi siirtyi Lauri Rämö. Vuonna 2002 Lauri Rämön poika Pekka Rämö nimettiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Laurin nuorempi poika Paavo Rämö nimettiin toimitusjohtajaksi vuonna 2006 Pekka Rämön siirtyessä hallituksen puheenjohtajaksi. Pekka Rämön kuoleman jälkeen Paavo Rämö otti vastuulleen myös hallituksen puheenjohtajan toimen vuonna 2009.

Rämö Oy:n laatupolitiikka

Rämö Oy:n laatupolitiikka

Rämö Oy ylläpitää henkilökuntansa riittävää ammattitaitoa ja pätevyyksiä sekä varmistaa kaikille työturvallisen ympäristön sekä ajanmukaiset työvälineet. Olemme aina tarjonneet pitkiä työuria ja mahdollisuuden kehittyä uusiin tehtäviin.

Tyytyväiset asiakkaat ja toimivat asiakassuhteet ovat Rämö Oy:n lähtökohtana tuottavalle toiminnalle. Sitoudumme asiakkaan vaatimusten täyttämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Olemme aidosti kiinnostuneita asiakkaidemme tarpeista tuotannollisen tehokkuuden ylläpidossa sekä tunnustetun toimitusvarmuuden ja laadun osalta.

Laatujärjestelmämme on rakennettu turvaamaan toiminta-ajatusta, jossa laadukkaiden ja asiakkaiden kilpailukykyä lisäävien konepajapalveluiden ja raudoitusverkkojen tuottaminen sekä asiakassuhteiden jatkuvuuden turvaaminen ovat toiminnan pääasiallisia tavoitteita. Rämö Oy pyrkii olemaan sidosryhmilleen pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka toiminnan laatu kestää tarkastelun kaikissa tilanteissa.

Laatujärjestelmämme täyttä standardin ISO 9001:2015 vaatimukset.

Lataa sertifikaatit: IQNet, kiwa 9001&3834-2 (fin), kiwa 9001&3834-2 (en),kiwa 14001 (en),kiwa 14001 (fin)

Arvot

Voimana ihmiset

Me Rämöllä uskomme työhyvinvoinnin voimaan. Salaisuutemme ovat aina olleet ihmiset koneiden takana. Haluamme, että työntekijämme tekevät työtä, jota he haluavat tehdä. Tiedämme kokemuksesta, että tyytyväiset työntekijät tekevät tyytyväisiä asiakkaita.

Kestävä tulevaisuus

Rämö sitoutuu toiminnassaan kestävään kehitykseen. Tuemme vastuullisia, ekologiset standardit täyttäviä hankintakäytäntöjä ja panostamme työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöosaamisen, toimintamallien ja kulttuurin jatkuvaan parantamiseen.

Yhteystiedot

Rämö Oy

Sulattimonkatu 4
55800 IMATRA
Puh 05 6850400

Verkkolaskuosoite: NDEAFIHH 003701591295
y-tunnus: 0159129-5

 

Hallinto

Paavo Rämö
Toimitusjohtaja
040 557 2844
paavo.ramo@ramo.fi

Mikko Rämö
Laatupäällikkö
040 729 5414
mikko.ramo@ramo.fi

Päivi Hyötyläinen
Palkat
Myynti- ja ostoreskontrat

044 754 5810
paivi.hyotylainen@ramo.fi

Konepaja

Pasi Ahtiainen
Tuotantopäällikkö
040 531 9627
pasi.ahtiainen@ramo.fi

Anssi Putkonen
Tuotanto
044 754 5838
anssi.putkonen@ramo.fi

Konepaja

Heli Pynnönen
Tuotanto ja toimitukset
044 754 5829
heli.pynnonen@ramo.fi

Sirkku Korhonen
Tuotanto ja toimitukset
044 754 5811
sirkku.korhonen@ramo.fi

Teräsverkkotehdas

Henri Hujanen
Tuotantopäällikkö
044 754 5841
henri.hujanen@ramo.fi

Anni Hämäläinen
Tuotantoassistentti
044 754 5822
anni.hamalainen@ramo.fi

Matias Rämö
Tuotannonsuunnittelija
040 0863404
matias.ramo@ramo.fi

Yhteydenotto

Arkisto

  • Konepaja
  • Levyosasto
  • Koneistamo
  • Pintakäsittely
  • Kokoonpano
  • Verkkotehdas
  • Vakioverkot
  • Raudoitusverkot

Yhteystiedot

Paavo Rämö
Toimitusjohtaja
040 557 2844
paavo.ramo@ramo.fi

Pasi Ahtiainen
Tuotantopäällikkö
040 531 9627
pasi.ahtiainen@ramo.fi

Anssi Putkonen
Tuotanto
044 754 5838
anssi.putkonen@ramo.fi

Konepaja

Heli Pynnönen
Tuotanto ja toimitukset
044 754 5829
heli.pynnonen@ramo.fi

Sirkku Korhonen
Tuotanto ja toimitukset
044 754 5811
sirkku.korhonen@ramo.fi

Dokumentit

  • Tuotteet ja palvelut
  • Konepajan resurssit
  • Levyosasto
  • Koneistamo
  • Pintakäsittely
  • Kokoonpano

Hitsaus ja levytyö

Levyosastomme on erikoistunut teräsrakenteisiin, joita toimitamme osatoimituksina teollisuuden tarpeisiin.

Hitsauksessa noudatamme standardin SFS-3834-2 vaatimuksia.

Kaikki hitsaajamme on pätevöitetty yleisemmille materiaali ja levynpaksuus yhdistelmille.

Toteutimme kesällä 2021 särmäyspuristimen modernisoinnin jossa särmäysleveys kasvoi 10,5 metriin.

Nykyaikaiset hitsauslaitteet, pyörityspöydät ja kuljettimet mahdollistavat laadukkaan toiminnan.

Pystymme käsittelemään 20 tonnin / 12 metrin kappaleita.

Lataa dokumentti »

Pintakäsittely

Pintakäsittelyosastolla käsittelemme valmiit tuotteet käyttötarkoitukseen optimoiduilla menetelmillä. Monipuoliseen valikoimaamme kuuluvat mm. hapotus, teräshiekkapuhallus ja maalaus. Tuotteemme viimeistellään kokoonpano-osastolla. Tuotteidemme viimeistellyn laadun takaa tarkka laadunvalvonta.

Lataa dokumentti »

Kokoonpano

Toimitamme tuotteita myös valmiiksi kokoonpantuina asiakkaan toiveiden mukaan. Lisäksi suoritamme osakokonaisuuksien koekokoonpanoja.

Kokoonpanohalli 8×37 m Nosturi: 5 tn Nostokorkeus: 4m Kokoonpanon jälkeen osat pakataan huolellisesti.

Olemme kehittäneet hyvät valmiudet tarjota kokoonpanopalvelua ja panostamme valmistukselliseen kehittämiseen.

Meillä on tällä hetkellä tarjota vapaata tuotantotilaa myös tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeisiin.

Lataa dokumentti »

Koneistus

Koneistamossamme onnistuu niin yksinkertaiset kuin haastavatkin koneistustyöt.

Lataa dokumentti »

Yhteystiedot

Henri Hujanen
Tuotantopäällikkö
044 754 5841
henri.hujanen@ramo.fi

Anni Hämäläinen
Tuotantoassistentti
044 754 5822
anni.hamalainen@ramo.fi

Matias Rämö
Tuotannonsuunnittelija
040 0863404
matias.ramo@ramo.fi

Dokumentit

  • Tuotteet ja palvelut
  • Vakioverkot
  • Raudoitusverkot
  • Tunnustukset

Sertifikaatit

Tyyppihyväksyntä B600XA

Tyyppihyväksyntä B500A

ISO 9001 -sertifikaatit:

IQNet, kiwa, kiwa (en)

Valvottua laatua

Rämö Oy:n teräsverkkotehtaan raudoitusverkoilla on SFS-hyväksyntä (B500A ja B600XA). Jatkuva sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta sekä ammattitaitoinen henkilöstö takaavat tuotteidemme virheettömyyden ja tasaisen laadun. Tämän takeeksi meille on myönnetty Inspectan toimesta tyyppihyväksyntäpäätökset standardien SFS 1300 ja SFS 1259 mukaisille raudoitustuotteille

Valmistusprosessi

Rämö valmistaa kaikki myymänsä verkot omassa tuotantolaitoksessaan.

Ensin kuumavalssattu teräslanka kylmämuokataan ja profiloidaan. Näin muodostuu raudoitusverkkojen raaka-aineena käytetty kylmämuokattu harjateräs (B500A ja ruostumaton B600XA). Valssauksen jälkeen lanka varastoidaan kelalle, josta se oikaistaan ja katkaistaan oikaisukoneella. Tämän jälkeen oikaistuista langoista hitsataan verkkoja verkkohitsauskoneella. Hitsausmenetelmänä käytetään vastuspistehitsausta.

Palvelut ja tuotteet

Valmistamme erikoisverkkoja betonielementtiteollisuuden ja rakennusteollisuuden yksilöllisiin tarpeisiin.

Erikoisverkot valmistetaan asiakkaan tarpeiden ja suunnitelmien mukaisesti. Niissä käsiteltävät tankopaksuudet ovat 5-12 mm ja minimisilmäkoko 50 x 50. Pitkittäis- ja poikittaislankojen paksuudet voivat vaihdella. Verkon ulkomitat voivat olla leveydeltään 3 330 mm ja pituus n. 9 500 mm. Materiaalina käytetään B500A ja ruostumatonta B600XA-teräslaatua.

Raudoitusverkot-dokumentti »

Valmistamme myös kylmämuokattuja hakasia B 500A 8-12mm ja B 600XA 7-11mm.

Toimitamme vakioverkkoja joiden ulkomitat ovat 5×2,35 m ja silmäkoko on 150 tai 200 mm. Lankapaksuudet varastoitavissa verkoissa ovat 5-12 mm. Vakioverkkoja kannattaa käyttää kun raudoitettava ala on alle 500 neliötä tai kun toimitusaika on lyhyt. Materiaalina käytetään B500A ja ruostumatonta B600XA-teräslaatua.

Vakioverkot-dokumentti »

In English
  • Konepaja
    • Toimisto
    • Palvelut
    • – Hitsaus ja levytyö
    • – Koneistus
    • – Pintakäsittely
    • – Kokoonpano
    • Yhteystiedot
  • Verkkotehdas
    • Toimisto
    • Prosessi
    • Palvelut ja tuotteet
    • Yhteystiedot
  • Rämö Oy
    • Rämön tarina
    • Laatu
    • Toimisto
    • Yhteystiedot
  • Lähetä viesti